Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq suleqatigiinnerlu ataatsimoorfiusoq (kollaboration)

IT ilinniartitsinermut ilanngukkaanni eqimattakkuutaarluni suleqatigiinnissaq eqqarsaatissaqqittuuvoq. Atuartut sanaartukkanik digitaliusunik peqatigiillutik pilersitsisinnaapput, suleqatigeeriaatsit assigiinngitsut atorlugit, nammineerlutillu paasissutissanik ujartuisinnaallutik. Suleqatigiissinnaanerli atuartut pigereertanngilaat. Tamanna ilikkagassaavoq. Tassani ilaatigut pingaaruteqarpoq illit ilinniartitsisutut atuartunut ilitsersuinerni erseqqitsuliornissat naatsorsuutigisatillu ilisimatillugit, kiisalu illit ilinniartitsisutut periarfissat digitaliusut ilisimassagitit.

Sooruna atuartut eqimattani sulissasut?
​

Eqimattani suleqatigiinneq pitsaasoq didaktisk-imik eqqarsaatersuuteqarnikkut aallartittarpoq. Siullertut pingaaruteqarpoq atuartut sooq eqimattani sulissanersut eqqarsaatersuutigissallugu. Assersuutigalugu peqatigiillutik suliaqarnissamut sungiusassasut imaluunniit ilamik suliaannik imaluunniit saqqummiussassaannik pitsanngorsaallutik. Aamma pingaaruteqarpoq eqqarsaatigissagit eqimattani sulineq atuartitsinermi pisunut allanut naleqqiullugu qanoq inissisimanersoq. Eqimattani sulisinnaaneq pingaarnertut anguniagaava, imaluunniit eqimattani sulineq pisariaqartuua atuartut suliassiissutinnik naammassinninnissaannut? Amerlanertigut taakku marluk pineqarsinnaapput. Oqartoqarsinnaavoq eqimattani suleqatigiilluarneq pitsaasuussappat suleqatigiinneq pitsaasuusariaqartoq. Taamaammat illit ilinniartitsisutut atuartitsitsissutissavit misissorluarnissaat pingaaruteqarpoq, atuartunut atortilinnginneranni. Assersuutigalu makkuninnga imminut aperisinnaavutit?

  • Atuartut eqimattani sulinissaat isumaqarpa, imaluunniit ataasiakkaarlutik suliassatik naammassiniassavaat?
  • Eqimattani atuartut qassiusariaqarpat?
  • Eqimattat atuartunik pilersinneqassappat, imaluunniit illit ilinniartitsisutut eqimattat pilersissavigit?
  • Eqimattani piginnaasat suut pigineqarnersut eqqarsaatigisariaqarpa?
  • Atuartut eqimattani suliinnavissappat imaluunniit ataasiakkaarlutik sulineq eqimattakkaarlutillu sulineq paarlakaajaassappat?

Apeqqutit taakku iluartumik akineqarsinnaassappata, atuartitsinermi suleriaatsit qiviaqqaarneqaqqaarsinnaapput.


Eqqarsaatersuutit oqallinnerlu. Tassani amerlanertigut sammisassat sivikitsuusarput, atuartut oqallinnerat imaluunniit apeqqutinik, allatanik assigisaannilluunniit eqqarsaatersuuteqarlutik. Suleriaatsit taamaattut eqimattaaqqani ingerlanneqakkajuttarput imaluunniit sanilerisaq peqatigalugu.


Isumassarsianik inerisaaneq aamma brainstorm. Aamma tassani sammisat sivikitsuusinnaapput, atuartut isumassarsiaminnik saqqummiillutik imaluunniit peqatigiillutik brainstorm-erlutik. Isumassarsianik brainstorm-ilu sammisani anginerusuni aamma atorneqarsinnaapput.


Suliassiissutit ajornartorsiutinillu aaqqiinerit. Suleriaatsimi taamaattumi atuartut eqimattani suliassiissummik aaliangersimasumik suliaqassapput. Suliassiissut ilinniartitsisummit tunniunneqakkajuttarpoq. Tassani suliassat killilersugaakkajuttarput, atuartut namminneq pilersaarusiornissamut suliassamullu ilusilersuinissamut kiffaanngissuseqartiginatik, projekt-imik annerusunik suliaqarnermut sanilliullugu.


Projekt-nik suliaqarneq sapaatip akunnerinilu sammisaqarneq.Tassani atuartut namminneq aaliangiinissaminnut kiffaanngissuseqakkajupput, qanoq suliap ingerlanneqarnissaanut, suliarisallu qanoq inerneqarnissaanut. Atuartut projekt-imik suliaqaraangata, piffissaq annerusoq atukkajunnerusarpoq, atuartitsinerni arlalinni ingerlanneqarsinnaalluni.

Pisuni assigiinngitsuni atuartut eqimattani suliffigisinnaasaat, eqimattanut suleriaatsinullu assigiinngitsunut tunngaveqartarput. Danmarks Evalueringsinstitut-ip (EVA) eqimattani sulineq assigiinngitsunut imaatttunut immikkoortittarpai:

  • Summegrupper tassaapput suleqatigiinnerit sivikitsut, assersuutigalugu atuartut apeqqummik oqallinnerat, imminnut atuffassinerat imaluunniit brainstorm-ernerat.

  • • Eqimattat suleqatigiittut (arbejdsgrupper) tassaapput atuartut suliassamik aaliangersimasumik killilimmik suliaqaraangata. Eqimattat projekt-ilerisut (projektgupper):

  • tassaapput atuartut suliassamik annerusumik (projekt-imik) suleqatigiikkaangata, assersuutigalgu projektopgave-i, sapaatip akunnerani sammisaqarnermi, il.il.

Suleqatigiiffiusoq sunaanersoq apeqquttaanani, eqimattani suleqatigiinnerup ilisarnaatigisarpaa, atuartut suleqatigiittut suliassamillu naammassiniarnermut peqatigiittut.

Eqimattanik pilersitsineq

Eqimattanik pitsaasunik pilersitsiniarneq ajornakusoorsinnaavoq. Qanoq ililluni eqimattami ilaasut tamarmik suleqatigiinnermi naammaginartumik pissarsinissaat qulakkeerneqarsinnaava? Qanoq ililluni qulakkeerneqarsinnaava eqimattami peqataasut tamarmik suliassaqarnissaat? Atuartut namminneerlutik eqimattanik pilersitsissappat? Eqimattami ilaasortat assigiimmik piginnaasaqassappat? Pitsaanerussava eqimattat atuartunik assigiinngitsunik piginnaasalinnik inuttalersorneqarpata? Takuneqarsinnaasutut, ilinniartitsisutut isummersuutissat amerlaqaat.

Ataasiinnarmik apeqqutit akineqarsinnaanngillat, taamaattorli, atuartut sulinerminni suut ilinniassagaat isummersuutigigukkit, akissutissat nammineerlutik ersertarput.

Eqimattani sulinissamut sungiusarnissaq pingaarnertut inissisimassappat, taava atuartut piginnaasaat assigiinngiiartillugit agguataarnissaat pitsaanerussaaq. Taamaalinermi eqimattami peqataasut imminnut tusarnaarnissaminnut, isumaqatigiinniarnissaminnullu sungiusarsinnaapput, qanorlu eqimattami peqatigiillutik suliassamik naammassinnissinnaanerlutik. Eqimattanik taamaattunik atuinermi pisariaqassaaq ilinniartitsisup, eqimattani peqataasut qanoq piumaffigineqarnissaat ersersissagaa, eqimattamilu ilaasut tamarmik oqaaseqarnissaat qulakkeerlugu.

Eqimattani sulineq, suliamut samminerusuuppat, pitsaanerusinnaavoq assigiiaarnerusunik eqimattaliornissaq. Taamaasilluni ataatsimoorlutik ingerlalluarsinnaallutik, eqimattami ilaasut arlaannaalluunniit piginnaasakinnerusutut misigitinnagit. 2020-mi Qallunaat Nunaanni meeqqat atuarfianni eqimattani sulinermik annertuumik misissuinermut atatillugu, atuartut arlallit uparuarpaat, eqimattani atuartunik sukkanerusumik sulisinnaasunik ilaqaraangamik, qaffasinnerusumillu piginnaasaqartunik, katataasutut misigisarlutik, suliamullu inaarutaasussanik tapertaasinnaanatik. (EVA, 2020)

Digitaliusunik eqimattani sulisitsiniaraanni, eqimattaliornissamut suliassiissutip suliassartaasa amerlassusii apeqqutaasarput. Assersuutigalugu atuartut film-iliussagunik, suliassat isumassarsiornermut, manuskrip/storyboard-iliornermut, immiussinermut aaqqissuussinermullu tunngasuukkajuttarput. Pilersitsinerup aallartinnerani, oqaluttuarliornermi, atuartut amerlasuut suliassaqarluartarput. Assiliiviup saani atuartut naamminneerlutik inuttaaniarunik, taava atuartut aamma naammattuusariaqarput. Eqimattami amerlavallaarsinnaaneq pilersarpoq film-ip aaqqissuutilernerani. Ataasiinnaammi iPad-i atorsinnaava, skærm-itaatalu mikinera peqqutaalluni suliarinerani atuartut marluk sinnerneqarsinnaanatik. Ajornartorsiut taanna qaangerneqarsinnaavoq atuartut tamaasa immikkut film-imik qiortaatillugit. Periarfissaq alla tassaavoq aaqqissuussineq immiussanut ataasiakkaanut aggulullugu. Atuartoq ataaseq imaluunniit marluk filmip aallaqqaataa qiortarsinnaavaat, allat marluk qeqqaniittut allallu naanera. Taamaasilluni filmiliortut atuartut 3-6-iussallutik, kikkullu tarmarmik eqimattami suliassaqarlutik. Assersuutit taakku aamma takutippaat atortut digitaliusut, atuartut sulinerminni suleqatigiissinnaasut imaluunniit ataasiakkaarlutik imaluunniit eqimattani inuttakitsuni sulisinnaasut.

Suleqatigiinneq ataatsimoorfiusoq imaluunnit immikkuualuttoq (Kollaborativt – kooperativt)

Eqimattani sulineq eqqartorneqaraangat, suleqatigiinneq ataatsimoorfiusutut imaluunniit immikkuualuttutut taaneqartarput.

Suleqatigiinneq ataatsimoorfiusoq nassuiarneqartarpoq, peqataasut ataasiakkaat suleriaaseqarnerminni ilaminnik pisariaqartitsisut, ataatsimoorussamillu anguniagaqarlutik. (Bang & Dalsgaard, 2005). Suleqatigiinneq ataatsimoorfiusoq iluamik paasissagaanni, suleriaatsimut allamut sanilliunneqarsinnaavoq, tassaasorlu suleqatigiinneq immikkuualuttoq. Suleqatigiinnermi immikkuualuttumi peqataasut ataatsimoorlutik aamma suliassaqartarput anguniaqartarlutillu. Tassanili suliassat agguataarnerujussuusarput, anguniakkallu anguniarnerani, suliaqartut allat suliaat pisariaqartinnagit.

“Cooperative work is accomplished by the division of labour among participants, as an activity where each person is responsible for a portion of the problem solving” (Roschelle & Teasley, 1995, s. 70).

Oqartoqarsinnaavoq suleqatigiinni immikkuualuttuni ilisimasanik avitseqatigiiffiunerusartoq, ilisimasanik ataatsimoorussanik pissarsiorfiunani. Suleqatigiinni immikkuualuttuni, peqataasunut anguniagaq ersarissuusariaqarpoq.

Suleqatigiinnermi ataatsimoorfiusumi anguniagaq tassaaneruvoq ataatsimoorullugu eqqarsaatersornerit ineriartornerlu ataavartoq. Professor pædagog-erlu Knud Illeris suleqatigiinneq ataatsimoorfiusoq imatut allaaserivaa…”inuit eqimattamiittut peqatigiillutik ilinniarusuttut peqatigiillutillu pilersitserusuttut” (Illeris, 2006, s. 145).

Suleriaatsit taakku marluk aamma peqataasut imminnut ataqatigiinnerannut oqaloqatigiinnerannullu tunngasuupput. . Suleqatigiinnermi immikkuualuttumi sulinerminni oqaloqatigiinnissaq isummersoqatigiinnissarlu pisariaqartippallaanngilaat, suleqatigiinnermi ataatsimoorfiusumut naleqqiullugu. Taamaammat suleqatigiinnermi ataatsimoorfiusumi peqataasut, suliamik ineriartornissaat pillugu naapeqatigiittariaqartarput. Suleqatigiinni immikkuualuttumi suleqatigiinnerup annersaa naapeqatigiinngikkaluarluni ingerlanneqarsinnaavoq. (Roschelle & Teasley, 1995, s. 70).

Allaaserisami Samarbejde – kooperation eller kollaboration? 2005-immersumi atuakkiortut Christian Dalsgaard aamma Jørgen Bang, suleqatigiinnerit immikkuualuttut aamma ataatsimoorfiusut takusassiami ataaniittumi ersersippaat.

Soorlu oqaatigineqareersoq suleqatigiinnerit immikkuualuttut aamma ataatsimoorfiusut tamaasa paarlakaajaallugit atorneqarsinnaapput. Tamanna ingammik atortunik digitaliusunik atuartitsinermik atuigaanni. Atortut digitaliusut periarfissiilluartarput, atuartut ataatsimoorussamik suleqatigiinnissaannut, kisianni aamma piffiit ilaanni suleqatigiissutissat agguataarnissaannut. Atuartut suliassamik ataatsimoorussinerannik misigitinniaraanni, eqimattani ataavartunik killiffilersuitissinnaavatit. Taamaasillutik atuartut eqimattani allani sulineq paasisaqarfigisinnaavaat, isummerfigalugit suliaminillu aaqqiissuteqarsinnaallutik. Film-iliornermi soorlu takugipput, suleqatigiinneq ilaatigut ataatsimoorfiusinnaasarpoq ilaannikkullu immikkuualuttuusinnaalluni. Pingaarnerpaaginnarpoq atuartut suleqatigiinneq pissarsiffiulluartutut isumaqarluartutullu misigissagaat.

iPad-imi suleqatigiinneq
​

Soorlu arlalitsigut oqaatigereeripput, IT atuarfimmi eqimattani pissanganartumik, pissarsiaqarnartumik ilikkarfiusumillu suleqatigiinnissamik ammaassisinnaavoq.

Tulliuttuni sakkussat suleriaatsillu illit atuartuutivillu ulluinnarni atuartitsinermi atorsinnaasasi takutissavagut.

Padlet– nivinngaavik online-miittoq. Padlet atorlugu atortorissaarutit arlallit atorluarsinnaavatit, soorlu allatat, assit, videot, nipit, links-it. il.il

Atuaruk

Numbers – Numbers atorlugu atuartut saqqummiussassamik suleqatigiissinnaapput. Taanna aamma atorneqarsinnaavoq issiaqagiinngikkaluarluni, iPad atorlugu.

Atuaruk

Showbie – Showbie-mi illit atuartuutitillu atuaqatigiit oqallittarfiat (klassediskussioner) atorlugu oqaloqatigiissinnaavusi. Atuartut suleqatigiissinnaapput gruppekkaarlutik, filinillu ataatsimut suliaqarsinnaallutik.

Atuaruk

Pages – Pages atuartut saqqummiussasamik ataatsimoorussamik suleqatigiinnissaannut periarfissiivoq. Taanna aaamma atorneqarsinnaavoq issiaqatigiinngikkaluarluni, iPad atorlugu.

Atuaruk

Keynote – Keynote giver eleverne mulighed for at samarbejde på den samme præsentation. Dette fungerer også selvom de sidder med hver deres iPad og ikke er sammen fysisk.

Atuaruk

Kan du lide nyheden?

Del på Facebook
Del på Twitter
Del på Linkdin
Scroll to Top

Padlet

Padlet er en onlinebaseret opslagstavle. Det giver enkeltpersoner samt store og små grupper mulighed for at dele deres kommentarer, spørgsmål og ressourcer et sted. Padlet giver mulighed for at alle kan se deres egne og andres indslag. Det er et intuitivt værktøj der kan bruges af alle aldersgrupper.

Du kan f.eks. bruge Padlet som en platform til en fælles brainstorm og fremlæggelse af gruppearbejde. Hvis elevernes opgave f.eks. er at undersøge et emne, kan Padlet være en godt sted at dele de vigtigste resultater eller pointer fra elevernes undersøgelse. Padlet er også et oplagt værktøj i forbindelse med små refleksioner over temaer eller problemstillinger. Her vil Padlet kunne bruges i forbindelse med arbejdet i summegrupper. Læreren beder eleverne om at reflektere over et emne. Grupperne snakker sammen og skriver i stikord deres betragtninger på Padlet. Da man kan uploade mange forskellige medier til Padlet, giver det også mulighed for at kommunikere på andre måde end kun med tekst. 

Padlet findes i en gratis version og en betalt version. Den gratis version har begrænsninger på antallet af vægge (3 stk).  Hvis du for det meste vil bruge væggen til  at samle elevernes ideer og svar, er den gratis version tilstrækkelig. Hvis du har brug for mere end tre vægge, der kører på samme tid, har du brug for den betalte version, der giver dig mulighed for at oprette og gemme flere vægge.

Opret, rediger og del en Padlet-væg

Pages, Keynote & Numbers

I Keynote, Pages og Numbers kan du samarbejde med andre i realtid. Det betyder at flere elever kan arbejde på den samme præsentation, det samme dokument eller i det samme regneark på samme tid. Som lærer kan du også få adgang til at følge elevernes arbejde undervejs i deres proces. 

  • Med dokumentet åbent: Tryk på knappen Samarbejd  på værktøjslinjen. Hvis dokumentet er i en delt mappe, skal du trykke på Vis delt mappe i menuen Samarbejd for at redigere listen over inviterede.

​

  • Hvis du vil indstille begrænsninger for, hvem der kan få vist og ændre dit dokument, skal du trykke på Delingsindstillinger, vælge indstillinger og trykke på Del arkiv. Personer, som du inviterer, kan som standard redigere dit dokument.

​

  • Vælg, hvordan du vil invitere andre til at samarbejde, og send derefter linket. I den grønlandske folkeskole vil det være oplagt at dele linket via Showbie.

​

  • Knappen Samarbejd  vises øverst i dit dokument med et flueben. Symbolet viser også, hvor mange personer der har åbnet dokumentet, ud over dig selv.

Showbie

Grupper i Showbie

En Showbie-gruppe er lidt ligesom en Showbie-klasse, idet den kan indeholde kommentarer, stemmebeskeder, billeder, video og dokumenter tilføjet fra andre apps. Forskellen er, at gruppen kan tilgås samtidigt af så mange medlemmer, som du ønsker, og at alle gruppemedlemmer kan se alt indhold i gruppen. Dine elever kan dele ressourcer, diskutere projekter og samarbejde. Du kan også Invitere forældre, elever fra andre skoler eller eksperter ind i din gruppe. I forbindelse med projektopgaver eller andre samarbejdssituationer kan du oprette en Showbiegruppe for hver af klassens samarbejdsgrupper.

Grupper i Showbie

Klassediskussioner i Showbie

Klassediskussion er et sted hvor lærere og elever, der deler en klasse, kan diskutere, dele og samarbejde. Klassediskussioner kan både bruges til de korte samarbejdsforløb i summegrupper og arbejdsgrupper, men også indgå som en del af et længereforløb. F.eks. til brainstorm, feedback o.lign. På den måde kan klassediskussioner i Showbie anvendes til samme formål, som Padlet, men klassediskussioner i Showbie har dog ikke samme visuelle fokus.

Klassediskussioner i Showbie

Padlet

Padlet tassaavoq nivinngaavik online-miittoq. Inuit ataasiakaat eqimattallu angisuut mikisullu oqaasissaminnik, apeqqutissaminnik pisinnaasaaminnillu avitseqatigiiffigisinnaasaat. Padlet periarfissiivoq kikkut tamarmik ikkutaminnik imaluunniit allat ikkutaannik takunnissinnaanissamut. Sakkuuvoq atoriaannaq, ukiut apeqqutaanatik kikkut tamarmik atorsinnaasaat.

Assersuutigalugu Padlet atorsinnaavoq ataatsimoorluni brainstorm-ernermi eqimattallu suliaannik saqqummiussinissamut. Ilinniartut suliassaqarunik assersuutigalugu sammisamik misissuissagunik, Padlet angusanik imaluunniit inerniliussanik avitseqatigiinnissamut sakkussaqqippoq. Padlet aammattaaq sakkussatut atorluarsinnaavoq, eqqarsaatersuutit sammisanik imaluunniit ajornartorsiutinik eqimattani eqqartueqatigiinnermi. Ilinniartitsisup atuartuutini peqqussavai sammisaq eqqarsaatigeqqullugu. Eqimattat oqaloqatigiissapput isummersuutitillu naatsunnguanngorlugit Padlet-imi allattussavaat. Assigiinngitsorpassuit Padlet-imut opload-erneqarsinnaammata, allatat kisiisa aallaaviginagit aamma oqaloqatigiittoqarsinnaavoq.

Padlet akeqanngitsutut aamma akilittut piuvoq. Akeqanngitsoq iikkanik (vægge) killeqarpoq (pingasut). Atuartut isummersuutaat akissutaallu kisiisa iikkami atussagukkit, akeqanngitsoq naammappoq. Iikkat pingasut sinnerlugut atorfissaqartikkukkit, ataatsikkut ingerlasussat, taava akilik pisariaqartissavat, taannami iikkanik arlariinnik pilersitsiffiusinnaammat toqqorterisoqarsinnaallunilu.

Sananeq, allannguineq aammalu Padlet-væg-imik siammarterineq

Pages, Keynote aamma Numbers

Keynote, Pages aamma Numbers atorlugit piffissami ingerlaannartumi allanik suleqateqarsinnaavutit. Imaappoq atuartut arlallit ataatsikkut saqqummiussassamik suleqatigiissinnaapput, allakkiat imaluunniit regneark-it atorlugit. Ilinniartitsisutut atuartut suliaannik malinnaasinnaavutit.

  • Allataq (dokument) ammarnerani: toortagaq ”Samarbejde” værktøsjlinje-miittoq tooruk.
    Allataq ”Del Mappimiippat” taava menu-mi Samarbejd, ”Vis delt mappe” tuussavat, qaaqqusat allattorsimaffii iluarsaatissagukkit.

​

  • Kikkut allataminnik takutitsisinnaanerat allannguisinnaanerallu killilernissaannut aaqqiiniaruit, taava Delingsindstillinger tuussavat, ”indstillinger” toqqaariarlugu ”Del arkiv” toorlugulu. Inuit qaaqqusavit nalinginnaasumik allatatit aaqqissuussinnaavaat.

 

  • Allat qanoq suleqatigiinnissamut qaaqqunissaannut toqqaagit, link-imillu nassillugit. Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni link-eq, Showbie-kkut del-ernissaa tulluarpoq.

​

  • Toortagaq ”Samarbejde” allatarni qulaatungaani takuneqarsinnaavoq, nalunaarfissattu (flueben). Ilisarnaatip amma takutittarpaa inuit qassit allataq ammarsimaneraat, illit aammaanerpit saniatigut.

Showbie

Showbie-mi eqimattat

Showbie-mi eqimattaq Showbie-klasse-mut assinguvoq, oqaatiginiakkanik, oqalulluni nalunaarutit, assit, video-t allakkiallu apps-iniit allaniit ilanngunneqarsimasunik imaqarsinnaammata. Assigiinngissutigaa ilaasortat eqimattami kikkulluunniit peqataasinnaammata, illit piumasatit aallaavigalugit, eqimattamiittullu kikkut tarmarmik eqimattami imarisat takusinnaavaat Atuartuutitit pisinnaasanik, avitseqatigiissinnaapput, sammisamik eqqartuillutik suleqatigiillutillu. Aamma angajoqqaanik, atuartunik atuarfinniit allanneersunik imaluunniit immikkut ilisimasalinnik eqimattamut qaaqqusisinnaavutit. Sammisamik suliaqarnermi imaluunniit suleqatigiiffinni allani Showbie-eqimattamik pilersitsisinnaavutit atuaqatigiinni eqimattanut suleqatigiiffiusunut tamanut.

 

Showbie-mi eqimattat

Showbie-mi atuaqatigiit oqallinnerat

Atuaqatigiit oqallittarfiat tassaavoq ilinniartitsisup atuartullu atuaqatigiittut, oqalliffigisinnaasaat, avitseqatigiiffigisinnaasaat aamma suleqatigiiffigisinnaasaat. Atuaqatigiinni oqalliffik suleqatigiinnernut sivikitsunut, eqimattani oqaloqatigiinnernut, suleqatigiinnullu atorneqarsinnaavoq, sivisunerusumilli ingerlasussamut aamma atorneqarsinnaalluni. Assersuutigalgu brainstorm-imut, utertitsivissatut (feed back), assigisaannullu. Taamaasilluni Showbie-mi atuaqatigiit oqallinnerat, Padlet-imi siunertaq assigalugu, taamaattorli atuaqatigiit oqallinnerat Showbie-mi isikkoq pineqarpallaarani.

Showbie-mi atuaqatigiit oqallinnerat