Kivitsisap alimasissumit ilinniartitsinermit misilittagai ataatsikkut ingerlatat isumaqalissappata
Ukiorpassuarni meeqqat atuarfiinni alimasissumit ilinniartitsineq eqqartorneqarnikuuvoq, piffissallu ingerlanerani misiliisoqallattaartarsimalluni. Atuarfinni tamani internetikkut attaveqarniarnerup pitsaanerulernerani atuartullu tamarmik iPadeqalerneranni maanna tekniskiusumik tunngavissaqarlualerpugut. Misiliisimanerilli takutippaat alimasissumit atuartitsineq imaannaanngitsuusoq. Atuartitsinermi suleqatigiinnermilu allatut eqqarsarneq pisariaqarpoq. Atuartiteriaaseq nutaamik ilinniartitseriaatsimik malitseqartariaqarpoq.
Alimasissumit ilinniartitsinermut ilinniartiseriaaseq piviusunngortinniarlugu Kivitsisamit ukioq atuartitsiffiusoq 2021/22-mi alimasissumit ilinniartitsineq ingerlanneqarpoq. Ilinniartitsisut 16-t sumiiffinni alloriarfinnilu assigiinngitsuneersut alimasissumit ilinniartitsineq ingerlappaat. Ilinniartitsisut atuartullu tungaannit misileraasoqarpoq, teknikkikkut aaqqiinerit, atuarfiit akornanni suleqatigiinneq minnerunngitsumillu atuartitseriaaseq misilittarneqarput. Tamakku tamarmik ingerlanneqarput alimasissumik atuartitsinerup assigiinngitsutigut ingerlanneqarnerani paasisaqarneq anguniarlugu.
Ilinniartitsisut tallimaasut ilisimatusartullu Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmeersut, Line Groth Nielsen, Ivaaq Kriegel, Louise Pindstrup Andersen, Anders Øgaard aamma Rikke Ørngreen Kivitsisa suleqatigalugu ilinniartitsineq malinnaaffigivaat misilittakkallu katersorlugit.
Misilittakkanik katersaat marlunngorlugit saqqummersinneqarput: Nalunaarusiaq ilitsersuullu. Tamarmik quppernermi uani takuneqarsinnaapput, pitsaasumillu alimasissumik ilinniartitsinerup ineriartortinneqarnera atuarfinni ingerlaannassalluni.
Alimasissumit atuartitsinermi ilitsersuut
Kivitsisap alisissumit atuartitsinermut suliniuteqarnerat assigiinngitsorpassuartigut ingerlanneqarsimavoq, uagullu Ilinniarfissuarmit 2021-2022-mi misilittakkanik katersuisimavugut. alisissumit atuartitsineq atuarfinnut pitsangorsaataasimanera takusinnaavarput. Ilinniartitsisut atuartullu alisissumit atuartitsinerit nuannarisimavaat, atuarfiit ikiuunneratigut atuartut fagini assigiinngitsuni pitsaanerusumik atuartinneqarsimapput. Taamannalli ingerlataqarneq periarfissaqartitsillunilu aporfissaqarpoq.
Kivitsisap alisissumit atuartitsisimaneranit misilittakkanik katersinitsinni paasivarput alisissumit atuartitsisoq, atuartut, sumiiffinni ilinniartitsisut atuarfinnilu aqutsisut suleqatigiilluarnissaat alisissumit atuartitsinerup iluatsinnissaanut pingaaruteqartorujussuarmik inissisimasut. Aammattaaq paasivarput alisissumit atuartitsinerni periuserineqartussat sumiiffinni teknologiimik atuilluarsinnaaneq, aaqqissuussineq ilikkartitseriaatsimillu toqqaaneq atuartitseriaatsimut sunniuteqangaatsiartut, taakkualu atuartunut atuartinneqartunut sunniuteqartussaasut.
Quppernerni tulliuttuni isumassarsiorfiusinnaasuni alisissumit atuartitsinermi modelit pingasut atorneqarsinnaasut takutissavagut, taakkualu ilinniartitsisut, atuarfiit, kommunillu atorsinnaavaat isumassarsiorfigalugillu, tassaappullu: NUNAQARFINNI-, SULEQATIGIINNI- aammalu ILINNIARTITSISUMIT-modeli.
Modeleq sorlerluunniit toqqaraluaraanni suliassat assigiinngitsut eqqarsaatigisariallit allanneqarsimapput aammalu alisissumit atuartitsinissamut sunniuteqarsinnaasut allat allaaserineqarsimallutik. Ataanilu assilialiaq atorlugu assiliaq ersarissarniarsimavarput.
Nigalinni ilorlermiittumi alisissumit atuartitsinermi pingaarutilittut ingerlatisut inissisimatippagut: alisissumit atuartitsisoq, sumiiffimmi ilinniartitsisoq, atuartut atuarfimmilu aqutsisut. Taakkua sisamaallutik alisissumit atuartitsinissap iluatsinnissaanut pingaaruteqarput.
Nigalinni silarlerniittuni sinaakkutit alisissumit atuartitsinissap iluatsinnissaanut ikorfartuutaasussat inissinneqarsimapput. Misilittakkanik katersinissamut suliniuteqarnermi isiginiagassat sisamat suussusersivagut: atuartitseriaaseq, aaqqissuussineq, teknologi suleqatigeeriaatsillu. Immikkoortut taakkua imminnut attuumassuteqarput, attuumassuteqartuniilli assigiinngitsunik misigineqartarlutik. Taamaattumik immikkoortut taakkua sisamat alisissumit atuartitsinissami eqqarsaatigineqartariaqarput, tassa imaappoq atuartut, sumiiffimmi ilinniartitsisoq/ilinniartitsisut, alisissumit atuartitsisoq atuarfimmilu aqutsisoq (atuarfinniluunniit aqutsisut, atuarfiit attuumassuteqartut arlaqarpata) isiginiarneqassapput. Assilialersuinitsinni immikkoortut eqqarsaatigisariallit silarlermiittut imminnut attuumassuserpagut, iluanullu immikkoortunut tamaasa tikkuusersorlutigit, attuumassutillit tamarmiullutik alisissumit atuartitsinissamut pilersaarusiornermut, ingerlatsinermut nalilersuinermullu ilanngunneqassammata.
Kivitsisap Kalaallit Nunaanni alisissumit atuartitsinerani, alisissumit atuartitsisussutigineqarsinnaasut modelit pingasut takuagut.
Modelit takusagut taakkua ima taaguuserpagut; Nunaqarfinni modeli, Suleqatigiinni modeli kiisalu Ilinniartitsisumit modeli.
Modelit taakkua alisissumit atuartitseriaasiupput assigiinngitsut, alisissumit atuartitsiniarluni aallartisarnermi naapertuussusaat aallaavigalugit isumassarsiorfigineqarsinnaasut.
Alisissumit atuartitsinermi Nunaqarfinni modelimik atuiffiusuni, alisissumit atuartitsisartoq atuarfimmi allami alisissumit atuartitsiffigineq ajukkamini atorfeqarpoq. Atorfeqarnerminullu atatillugu ilinniartitsisup atuartutnunaqarfimmi atuarfimmiluunniit allami atuartut alisissumit atuartitsittarpai.
Alisissumit atuartitsinermi Suleqatigiinni modelimik atuiffiusumi alisissumit atuartitsisoq illoqarfimmi allami najugaqaraluarluni atuartut atuarfianni atorfeqarpoq. Tassa imaappoq, alisissumit atuartitsisoq atuartut atuarfianni ilinniartitsisut allat suleqatigai.
Alisissumit atuartitsinermi Ilinniartitsisumit modelimik atuiffiusumi, alisissumit atuartitsisup atuartitsinermik aallartitsinissamik suliaqarpoq aammalu sumiiffimmi ilinniartitsisut atuartitsinissaannut sinaakkusersuisuuvoq aammalu/immaluunniit siunnersuisuulluni. Alisissumit atuartitsisoq atuartut atuarfiannut arlaatigut fagimut, atuartitsinermut, pamersaanermut suliniuteqarnissamulluunniit tunngatillugu suliaqartussatut inissisimasinnaavoq.
Modelit pineqartut pillugit ataani sukumiinerusumik atuarsinnaavusi, atuarfissinnilu kommunerisassinniluunniit alisissumit atuartitsiffiulertussami ingerlatsinissassinnut isumassarsiorlusi.
Modelit ataasiakkaat nassuiaannerini alisissumit atuartitsinissamik ingerlatsinissamut sinaakkutit pingaarutillit sisamat iserfigineqartassapput: atuartitseriaaseq, aaqqissuussineq, teknologi suleqatigeeriaatsillu kiisalu suliaqartussat sisamat tassaasut alisissumit atuartitsisoq, sumiiffimmi ilinniartitsisoq, atuartut atuarfimmilu aqutsisutiserfigineqartassallutik.
Maluginiaruk immikkoortut iserfigineqartartussat modelini tamani iserfigineqartassammata – ilaatigut allassimasut assigiittassapput, ilaannikkulli allaassuteqalaartassallutik. Taamaaliornermut peqqutaavoq naak oqaatigineqartut assigiiginnaraluartut pineqartut eqqarsaatigineqartariaqarmata, aammalu modeli sorlerluunniit atoraluaraanni ersarissarneqartariaqarlutik.
Misilittakkat katersorneqartut Kalaallit Nunaanni atuarfinni misissuinermit pissarsiarineqarput, taamaakkaluartoq nunani tamalaani Kalaallit Nunaannilu nittartakakkkut atuartitsinermut sanilliunneqartarlutik.
