NUTAARSIASSAT

2022-imi januarip qaammataani nunatsinni ilinniartitsissut, atuartut ilinniartitsisunngorniallu tamarmiusut Skoletube-imik atuisinnaanngorlugit ammaassivigineqarput. Skoletube naatsumik oqaatigalugu tassaavoq digitaliusumik ”sannataasivik” nutaaq, atuartitsissutitut atugassiaq, atuartut nassaarsiorlutik sulinerminni, misissuiitigalutik, pilersitsiutigalutik attaveqaqatigiiutigalutillu, atorsinnasaat. Skoletube katillugit 28-inik programmeqarpoq, taakkulu ilaat app-itut aaneqarsinnaallutik, allalli Safari aqqutigalugu atorneqarsinnaallutik. Immaqa takullugu pissanganarpoq programmilli amerlammata immaqa aamma paatsiveerusimaartoqarsinnaalluni. Taamaattumik majip qaammataata ingerlanerani marloriarluta webinarertitsissaagut, taakkunani Skoletube-imi

NUTAALIORTA KIVITSISAMUT ATUARTITSISSUTISSAT Nutaaliorta tassaapput trininut meeqqallu atuarfianni faginut tamanut atuartitsissutissiatut sanaat nutaat. Taakku Kivitsisamut atasumik inerisagaapput aaneqarsinnaalissallutillu nutaaliorta.gl aqqutigalugu 2022-imi junip qaammataaniit. Nutaaliortami atuartitsinerit aqqutigalugit atuartut misissuinissamut, suliarinninnissamut ingerlatitseqqiinissamullu iPadsit atorlugit uummaarissumik kajungernartumillu sulisarnissaat anguniarneqarpoq. Taakkulu ilinniartitsisunut ilitsersuutinik ilaqassapput, taamatullu atoruminarsagaallutik. Augustusip qaammataani webinarit arlartut Nutaaliorta ilisaritillugu ingerlanneqassapput, taamatut iliornikkut atuarneq aallartippat pineqartoq aallaqqaataaniilli

Kivitsisami siuariarnikooqaagut. Atuartut 96 procentii maanna iPadeqalernikuupput atuarfinnilu amerlanerni internetseqarneq pitsaaanerulersinneqarnikuulluni kiisalu ikiortit ulluinnarni sulersuataartarput ilinniartitsisoqatitik ikiortarlugit, ilinniartillugit diqanoq iliorluni gitaliusumik periarfissat atuartut ilinnigaqarnissaasa uummaarinnerusumik pissarsiaqaataanerusumillu atorsinnaasut.  Maannarpiarlu ingerlanneqarput webseminarit (digitaliusumik isumasioqatigiissitsinerit) sammillugit ilinniartitsissutit arfinillit, taakkununngalu 280-inik ikinnerunngitsut peqataajumallutik nalunaarnikuupput.  Maannalu alloriaqqinnissaq piareerfigaarput.   Nunatsinni aamma attaveqaateqalernikuuvugut, periarfissarilernikuullugu atuarfiit siammaseqisumik inissisimasut ataatsimut sullisinnaanerat, taamallu nunani

Lillian Møller ilinniartitsisuuvoq ukiorpassuarnilu nunaqarfinni ilinniartitsinermik misilittagaqarluni. Nunaqarfimmi najugaqarfigisamini atuartitsisarnermi saniatigut aamma ilinniartitsisuuffigai nunaqarfiit allat sisamat. Taakkunani avinngarusimasumiit atuartitsisarpoq, taakkunani allatut ilinniarsimasumik ilinniartitsisussaqanngimmat.    Tiguartisimaqalutik atuartut natermi issiapput qiortaallutik niaquliorlutik. Niaqqut ilaquttaasa niaquinut assingussapput saniatigullu taakku tuluttut oqaluttuarinissaannut sungiusarput.  Aappilattumi atuarfimmiippugut, tassanilu atuartut sisamaasut sisamanngorpat atuartinneqarnissaminnut piareersarput. Taavami Lillan iPadsitigut nuisussaavoq. Taavalu atuartut ilaquttatik pillugit

Mette Willumsen Danmarkimi najugaqarpoq – kisiannili Kalaallit Nunaanni ilinniartitsisutut sulilluni. Avinngarusimasumiillu atuartitsinermini pilersinniagarivaa atuartitaminut ataasiakkaanut qanilaartumik attaveqalernissaq. Tamannami avinngarusimasumiit atuartitsineq iluatsilluassappat matuersaatit ilagimmassuk.   Aarhusimi nal. ulloq qeqqarpoq. Mettep qarasaasiami saavata tungaani  issiavoq Zoomilu atorlugu atuartitani attaviginiarlugit sianerfiginikuullugit. Atuartitaalu 3.411 km-isut ungasitsigisumiittut attaveqarnissamut piareersaleruttorput. Mette ullaap tungaaniit piareersariarluni pisuttuarpoq.  Maannalu sulineq aallartilerpoq. Gustaap Maniitsumi ilinniartitsisuusup

All.: Rune Nydam Bundgaard, Kommunit ataatsimoorullugu ingerlataanni ”Kivitsisa”-mi ingerlatsinermut pisortaq. “Tusaasinnaavisinga?” “Kan I høre mig?”. Kiinarpassuit skærmikkut nuerarput. Katillugit 78-iusut. Imminnut ilisarerrapput. Ilassiorput illarlutillu. Taava højtalerikkut nipi takkuppoq. Suullu tamarmik nipaallipput, nipangerlutillu. Peqataasussat aggulunneqarput, taamallu atuartut atuarfinnit assigiinngitsuneersut imminnut takusinnaalerlutik naapillutik.. Eqimmattat arlaanni ilinniartitsisoq Nanortalimminngaanneersuvoq, ataaseq Aasianneersuulluni, ataaseq Tasiilaminngaanneersuulluni kiisalu ataaseq ilinniartitsisunngorniarfimmeersuulluni. Taaneqartut tamarmik tassaapput